Gradu

Merja Eräpolku:
Suomalaisen kristillisdemokratian orientaatio

Pro graduni otsikkona on "Suomalaisen kristillisdemokratian orientaatio. Kristillisdemokraattien vuonna vuonna 2000 valittujen kunnanvaltuutettujen näkemykset uskonnollisten taustatekijöiden valossa."

Työn tutkimusongelmana on selvittää ja kuvata suomalaisten kristillisdemokraattien yhteiskunnallisia näkemyksiä uuden ja vanhan politiikan tematiikan kautta sekä tutkia uskonnollisten taustayhteisöjen ja uskonnollisen vakaumuksen luonteen vaikutusta näkemyksiin. Tavoitteena on lisäksi arvioida, miten näkemykset sijoittuvat eurooppalaisen kristillisdemokratian ideologisiin päälinjoihin nähden.

Tutkimuksen empiirisen osan aineistona on Suomen kristillisdemokraatit r.p:n (vuoteen 2001 Suomen kristillinen liitto r.p.) nykyisille kunnanvaltuutetuille lähetetyn survey-kyselyn vastaukset, joita analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin. Teoreettisen osan aineistona on niin kotimaista kuin ulkomaistakin puolue- ja ideologiatutkimusta tutkimusaiheeseen liittyen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu uuden ja vanhan politiikan tematiikan esittelystä sekä teologisesta tutkimuksesta koskien protestanttisen ja katolisen kristillisyyden yhteiskunnallista ja moraaliopetusta.

Kyselyn tulosten perusteella suomalaisen kristillisdemokratian orientaation voi katsoa olevan pitkälti uuden politiikan ristiriitaulottuvuudelle sijoittuvissa arvokysymyksissä. Puolue on mahdollista sijoittaa asiakysymyksestä riippuen joko uuden oikeiston tai vasemmiston puolelle. Vanhan politiikan ristiriitaulottuvuudella nousee näkemyksissä esiin voimakasta kritiikkiä markkinatalouden arvoja kohtaan, mutta luokkayhteiskunnan korostaminen on vähäistä. Puolueen omaksuma ajatus keskusta-oikeistolaisuudesta lieneekin edelleen paras arvio vanhan politiikan ulottuvuudella.

Uskonnollisen taustayhteisön vaikutusta valtuutettujen yhteiskunnallisiin näkemyksiin voi pitää yleisesti ottaen vähäisempänä kuin keskeisten uskonnosta riippumattomien taustatekijöiden (ikä, koulutus, sukupuoli). Näkemysten jakautuneisuus uskonnollisten taustatekijöiden pohjalta ei perustu ensisijaisesti uskonnollisen taustayhteisön vaikutukseen, vaan kysymykseen Raamatun käytöstä ja uskonnon roolista yhteiskunnallisen ajattelun perustana sekä suhtautumisesta regimenttijakoon. Näin uskonnon käyttötapaa koskevat erilaiset näkemykset muodostuvat keskeiseksi uskonnollisesti erottelevaksi tekijäksi, jonka myötä syntyvällä perusjaolla on selkeä yhteys näkemysten sijoittumiselle etenkin uuden politiikan ristiriitaulottuvuudelle.

Gradu kokonaisuudessaan (yht. 114 sivua)
Liite 1
Liite 2
Liite 3