Madame-kulttuuria ja sukupuolineutraalisuutta

Torstai 12.11.2009 klo 22:22


“Bonjour madame“, “merci monsieur“. Ranskankielisessä kulttuurissa täysin pakollinen rouvittelu ja herroittelu on tuntunut kovin oudolta - aluksi jopa vastenmieliseltä. “Madame Eräpolku” on “madame” niin metrokäytävän kerjäläiselle kuin herralle hississä ja kaikille siltä väliltä sosiaaliluokasta ja asemasta riippumatta. Bussikuski on “monsieur” ja nuori kaupan kassa “mademoiselle“.

Lomakkeita täytellessä saa ensimmäiseksi merkitä, onko herra, rouva vai neiti. Sitten vasta kysytään nimeä. Jos minua kutsutaan neidiksi, saan kuulemma olla erityisen tyytyväinen - olemukseni on kai huokunut nuorekkuutta. Suomessa kokisin neidittelyn pikemminkin vähätteleväksi.

Ranskan tunnilla saamme päntätä sanojen sukuja. Ranskan kieli on feminiinisten ja maskuliinisten ilmaisujen läpitunkemaa niin substantiivien, pronominien kuin adjektiivienkin osalta. Ranskan kielessä monista perinteisistä ammateista on opeteltava edelleen erikseen sekä mies- että naistyöntekijää ilmaiseva muoto.

Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan kieliin, joissa sanoilla ei ole sukuja eikä yksikön kolmas persoona hän määräydy kohteen sukupuolen mukaan. Virkamiehet ja kirvesmiehet ovat meillä käsitteinä pian historiaa, pankkineidit jo aivan epäkorrekti ilmaisu.

Verrattuna moniin muihin Euroopan kieliin on oma kielemme kovasti sukupuolineutraalia. Siltä tuntuu myös käyttäytymisemme ja pukeutumisemme. Ehkäpä pohjoismainen sukupuolten tasa-arvoisuus on läpitunkevana ideologiana tappanut myös ihan tervettä feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta.

Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman keskeisen merkityksen huomioon ottamista. Sukupuolineutraalissa toiminnassa sukupuolten väliset erot myönnetään, mutta niiden merkitys kielletään. Esimerkiksi koulussa tyttöjä ja poikia on kohdeltava täsmälleen samalla tavoin.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen pyrki viime vaalikaudella eduskunnan naisverkoston jäseneksi, mutta verkosto totesi niukalla äänten enemmistöllä, että koska Tynkkynen on mies, häntä ei naisverkostoon oteta. Aiheesta virisi ainakin eduskunnan käytävillä mielenkiintoisia keskusteluja, joissa jotkut kokivat päätöksen sukupuolisyrjinnäksi.

Kyse ei ollut vain naisverkoston jäsenyydestä, vaan laajemminkin sukupuolten ja sukupuolisuuden merkityksestä yhteiskunnallisessa elämässä ja siitä, miten ihminen voidaan määritellä joko mieheksi tai naiseksi. Tynkkysen mukaan nykyinen lainsäädäntö jättää perusteetta eriarvoiseen asemaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka eivät koe yksiselitteisesti olevansa naisia tai miehiä.

Mitä sitten merkitsee yhteiskunnallisesti, jos sukupuolten olemassaolo kielletään? Enää ei ole naisten tansseja, ei miehille ja naisille eri hintaisia hiusten leikkuita, ei naisten ja miesten omia sauna- tai vessaosastoja. Naisten on päästävä uimahalliin miesten tavoin yläosattomissa ja armeijan tulee olla naisille ja miehille yhtä pakollinen tai vapaaehtoinen.

Koulussa murrosikäisille opetettaisiin, että heidän tulisi selvittää paitsi seksuaalinen suuntautumisensa myös se, onko heidän päähänsä ängetty jotain opetettuja sukupuolirooleja ja sen sellaista vanhanaikaista ajattelua, josta olisi syytä päästä eroon. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Dokumentit kertovat synnyttävistä miehistä ja yhteisen lapsen saavista äideistä tai isistä. Biologian peruslainalaisuuksia ei kuitenkaan voi romuttaa, vaikka sorkkia kylläkin ja muuttaa sosiaalisia käsitteitä yleisten mielipiteiden muovautumisen myötä.

Mitä enemmän ajattelen ranskalaista sukupuolivärittynyttä kieltä ja kulttuuria, sitä myönteisemmältä se alkaa näyttää. Mitä jos olisinkin ihan mielelläni madame - sellainen matami, jonka erottaa ihan kunnolla siitä toisesta Luojan luomasta sukupuolesta?

(Kirjoitus on julkaistu 12.11.2009 Ykkössanomissa)


Kommentit

15.11.2009 16:17  Toinen madame

Hyvä kirjoitus!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini