Belgialaista vai suomalaista joulua?

Torstai 17.12.2009 klo 12:57


joulutorin_koju_pieni.jpg

"Ei kai me vaan vietetä belgialaista joulua?" Ainakin muutamassa suomalaisperheessä tämä kysymys on ollut pinnalla viime viikkoina. Syy kysymykseen on ilmeinen: belgialainen joulu ei sisällä sellaisia lahjavyöryjä ja lukuisia erilaisia joulumuistamisia kuin Suomessa. Äitien näkökulmasta Brysselin joulu näyttäytyy kotimaista stressittömämpänä.

Belgiassa joulupukkihahmoja on kahta sorttia: St. Nicholas eli Pyhä Nikolaus ja Père Noël "Isä Joulu". Pyhän Nikolauksen pienille ystäville suuri päivä on 6.12. eli Nikolauksen syntymäpäivä, jolloin tähän voi törmätä esimerkiksi Brysselin kuuluisalla raatihuoneen torilla, Grand Placella. Lahjoja ilmestyy tuolloin salaperäisesti lasten koteihin.

Belgiassa joulunvieton tavat vaihtelevat paljon kieliryhmittäin ja perheen omaksuman perinteen mukaan. Osassa lapsiperheistä lahjat laitetaan joulukuusen alle ja jaetaan vasta jouluaattona tai -aamuna. Kyläilemään ei joulupukki tule kenellekään. Kiipeileviä pukkeja tosin näkyy koristuksena siellä täällä kotien parvekkeilla. Sähkökynttilöitä ja ulkovaloja on yksityiskodeissa harvassa. Niitä näkee ainakin omilla kulmillamme lähinnä suomalaisten ja amerikkalaisten kodeissa.

Adventtiajan kaupunkien keskustoja leimaavat joulumarkkinat pienine puukojuineen. Niissä myydään erilaista joulukrääsää, perinteistä toritavaraa ja monenmoista maukasta purtavaa. Markkina-alueet on koristeltu joulukuusin ja -valoin. Niiltä löytää perinteisen seimiasetelman, ehkä myös luistinradan ja karusellin.

Lahjojen suhteen belgialaiset ovat meitä suomalaisia maltillisempia. Joulunalusviikonloppuina kauppakeskuksissa on - tässä tiuhaan asutussa maassa - yhtä vilkasta kuin muulloinkin. Mahdollisimman pieniksi piirretyt parkkiruudut tuntuvat olevan aina lauantaisin täynnä. Pisimpiä kassajonoja ja parkkipaikkakolhuja välttääkseni olenkin katsonut parhaimmaksi lähteä lauantaisin ostoksille paikallisten ikäihmisten tavoin jo yhdeksältä, arkipäivinä taas ennen töihin menoa tai iltaseitsemän jälkeen.

Joulun aikaan lähinnä vain lapset saavat jonkun paketin. Aikuiset keskittyvät nauttimaan hyvästä ruoasta. Joulupöydässä nähdään kala- ja äyriäisruokia sekä täytettyä kalkkunaa. Tyypillinen jälkiruoka on "la bûche de Noël" eli "jouluhalko", täyteläinen kermakakku.

Belgia on kuuluisa sadoista olutmerkeistä ja käsin tehdyistä suklaista. Suklaakauppoja on kaupunkien keskustoissa tiheään. Tuoksujen tulviessa pitkin katuja on kiusausten välttäminen jokseenkin mahdotonta. Juustovalikoimat ovat myös runsaat. Light-merkinnällä varustettuja juustoja voi löytää vain sattumalta - ja sekin jonka viimeksi bongasin sisälsi 35% rasvaa eli selkeästi enemmän kuin suomalainen normaalirasvainen juusto. Aamu- ja välipaloina syödään mm. vohveleita ja croisanteja.

Ihmetyttääkin, miten niin belgialaiset kuin muut saman ruokakulttuurin kansat ovat meitä suomalaisia keskimäärin selvästi hoikempia. Ehkäpä kevyttuotteet eivät kuitenkaan ole avain kilojen torjumiseen, vaan aterioiden ja annoskokojen määrä.

Suomalainen joulu Brysselissä? Se on melko helposti toteutettavissa - pitkälti Belgian suomalaisen merimieskirkon ja Eurooppa-koulun joulumyyjäisten avulla. Myyjäisten Suomi-osastolta löytyvät parhaimmat kotileivonnaiset, Merimieskirkolta kotimaiset jouluruokien raaka-aineet ja tunnelma esimerkiksi Kauneimpiin joululauluihin ja aattohartauteen osallistumalla. Pakkasta ja lunta voi olla hyvällä tuurilla. Vain aito joulupukki pitääkin sitten tilata kotimaasta.


Kommentit

10.3.2010 19:59  Mansen marionetti

Marco Rothin sivujen kautta löysin tämän blogin. Kivoja juttuja täällä. Kiva päästä lukemaan brysselin avustajien näkökulmasta asioita. Eivät ole niin virallisia ja poliittisia kuin meppien viralliset sivut =)


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini