Minun kirkkoni

Tiistai 19.11.2019 - Merja Eräpolku

Kirkossa on moni meistä elänyt läpi elämänsä tärkeimpiä hetkiä. Oma kirkko on tärkeä osa muistojamme ja elämän käännekohtia. Kenties olemme kohdanneet Jumalan myös aivan jossain muualla, metsien tai merien kappeleissa, sairasvuoteella tai sen äärellä, äärimmäisessä ilossa tai epätoivossa.


Kuten lukuisat sukupolvet ennen minua, muistan lapsena Lohjan Pyhän Laurin kirkossa katselleeni keskiaikaisia seinämaalauksia ja arvuutelleeni, mistä Raamatun kertomuksesta mikäkin niistä kertoi. Samat seinämaalaukset piti ihastella läpi tyttären konfirmaatiomessussa 30 vuotta myöhemmin ja samalla ihmetellä, mihin olivat vuodet vilahtaneet.

Oma rippikirkkoni on Vivamon Särkyneen sydämen kirkko, jossa olen elänyt nuoruuden hengellisen ja sosiaalisen elämän huippuhetkiä.

Rajamäen valkoisessa lapsuusajan kirkossa vietin urkuparvella kokonaisen koulupäivän rukoillen vaativassa leikkauksessa olleen mummini puolesta - tuttu suntio päästi sisään.


Pusulan kirkon pihamaalla lepäävät mummi ja pappa, ehkäpä joskus minäkin. Keltaisen puukirkon jumalanpalveluksessa sai poikani pikkuisena kasteen Jordanin vedellä.

Nummen kauniissa kivikirkossa sanoin yhdeksän vuotta sitten pyhäinpäivänä puolisolleni tahdon.

Lohjan ortodoksisessa kirkossa olemme aloittaneet vuoden useamman kerran Pyhän Basileios Suuren liturgialla.


Sammatin pienessä punaisessa kirkossa on aina lämmin tunnelma. Sen kirkkomaalla lepää toinen mummini ja monia muita sukulaisia. Kesällä sisälle kirkkoon kutsui nuorten oppaiden virsilaulu. Se sai mukanamme olleen brasilialaisvieraan kyyneleet valumaan: tunnelma ja sävel kun puhuttelivat ilman ymmärrettyjä sanojakin.

Brysselin kotikirkkoni oli Eurooppa-korttelin katolilainen Ylösnousemuksen kappeli, jossa suomalainen merimieskirkko pitää jumalanpalveluksensa kahdesti kuussa. Siellä suomalaiskuoron sävelet menivät läpi sielun ja ruumiin, ja me maallikot saimme oman roolimme messun toimittamisessa.

Minun kirkkoni on se, jossa kulloinkin olen voinut kokea Jumalan läsnäoloa. Tuo paikka on ollut milloin missäkin, hetki yksin tai yhdessä muiden kanssa Taivaan Isän puhutellessa. Silloin seinillä eikä sanoillakaan ole ollut paljoa väliä.

***

Tämä kirjoitus on julkaistu Ykkössanomissa syksyllä 2014. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, Lohja

Visio Lohjasta

Keskiviikko 15.11.2017 - Merja Eräpolku

Kiitos hyvähenkisestä ja antoisasta työskentelystä strategiaryhmässä. Käsissämme on kelpo kompromissiehdotus Lohjan kaupunkistrategiasta, tiivistelmä eri puolueiden näkemyksistä.

Kaupunki voi yhtä hyvin kuin sen asukkaat. KD:ssa haluamme rakentaa hyvinvoivaa Lohjaa, jossa me kuntalaiset kannamme vastuuta itsestämme ja välitämme naapureista. Olemme yritteliäitä ja aktiivisia.

Koska lapsissa on tulevaisuus, haluamme aidosti lapsiystävällisen Lohjan, joka näkyy hyvinvoivina perheinä ja syntyvyyden paranemisena ilman kunnallisia peitonheilutuspäiviä ja synnytyspalkkioitakin.

Työttömyys, etenkin nuorten osalta, on yksi keskeisistä syistä, miksi väestömäärä on ollut laskussa. Lohjan työpaikkaomavaraisuus tulee saada kasvuun. Päätöksenteon on oltava ehdottoman notkeaa ja ripeää, jotta yritysten investointitarpeisiin voidaan vastata ja uusia hankkeita voitetaan kuntien välisissä kisoissa.

Yhteistyötä tulee kehittää oppilaitosten, yritysten ja kaupungin välillä mm koulutuksen räätälöinnissä. On rakennettava yhteyksiä innovaatio- ja kehitystyötä tekevien organisaatioiden, kuten VTT:n ja Business Finlandin kanssa. Tarvitsemme yrityksiä, jotka ovat teknisen kehityksen eturintamassa tulevaisuuden aloilla - kuten biotekniikassa.

Tunninrata-hanke etenee ja on keskeinen Lohjan tulevaisuuden kannalta. Se on pidettävä mielessä kaikessa infra- ja palvelutuotannon suunnittelussa.

Asuntotuotantoon tarvitaan lisää pieniä ja esteettömiä omistus- ja vuokra-asuntoja. Tämä toivon mukaan muistetaan Hiidensalmen alueen suunnittelussa.

Lohjan laajat maaseutualueet eivät saa muuttua kauriiden ja supikoirien reservaateiksi, joissa kouluja suljetaan oppilaiden loppuessa ja rakentamatta jääneistä, mutta jo kunnallistekniikan piirissä olevista tonteista, kertovat rupuset mainoskyltit.

Maaseututaajamien keskeisimmät peruspalvelut on kyettävä turvaamaan, kuten Ylä-Lohjan ainut terveysasema. Olemattomia julkisen liikenteen vuoroja on kyettävä paikkaamaan kaupungin toimenpitein mm kohtuullisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Itse muutin nuorena äitinä pääkaupunkiseudun levottomasta kerrostalolähiöstä maalle kaikkien katuvalojen ulottumattomiin. Kaupunkilaiseksi itsensä mieltäminen on ollut haastavaa. Eikä identiteettiongelmaa ole vain meillä maalaisilla, vaan epäilemättä myös täällä keskustassa asuvilla, kun nyky-Lohjan laajuus ja arjen realiteetit haja-asutusalueella voivat olla vaikea hahmottaa.  

Lohja tunnetaan järvikaupunkina. Monille ei Uudenmaan isoimmalla järvellä ole mitään erityistä merkitystä yli sadan muun järven joukossa. Onhan jokainen kirkonkylistämme rakennettu jonkun järven kylkeen.

Lohjan pohjoinen portti ei ole Hiidensalmen alue, vaan raja Tammelaan ja Liesjärven kansallispuisto - täältä tunnin ajomatkan päässä. Esimerkiksi Pohjois-Pusulan Keräkankareen upeat suppamaastot voisivat houkutella nykyistä useampia paikallisia ja niitä kaiken maailman kiinalaisia. Ehdottaisinkin siihen suuntaan luottamushenkilöiden yhteistä tutustumisretkeä.

Kaupunki haluaa houkutella vapaa-ajan asukkaita viettämään yhä enemmän aikaa mökillä. Hyvä tavoite, mutta miten tämä tehdään, jää strategiassa pitkälti auki.

Hyvät ystävät, Lohja on monelle maailman paras paikka asua. Lohja on maailman paras Lohja, aivan kuten minä olen maailman kiinnostavin ja kehityskelpoisin Merja Eräpolku.

Valitettavasti strategiaehdotuksen viimeiseen versioon ilmestynyt visio ”Suomen mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki” tuntuu liian superlatiiviselta, sellaiselta pikkuisen naiivisti uhoavalta - eikä siksi houkuttelevalta.

Kristillisdemokraattien visiossa Lohja vuonna 2025 on houkutteleva ja yritteliäs hyvinvointikaupunki. Se houkuttelee uusia asukkaita välittämisen kulttuuriin ja kelpo palveluiden piiriin. Hyvinvoiva Lohja houkuttelee myös ennakkoluulottomia yrittäjiä ja uteliaita matkailijoita.

Esitänkin, että hyväksymme esityksen strategiaksi yhdellä muutoksella.

Ehdotan Lohjan visioksi: Lohja – houkutteleva hyvinvointikaupunki.

***

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuhe Lohjan kaupunginvaltuuston käsitellessä Lohjan kaupunkistrategiaa 2017-2025
Merja Eräpolku 15.11.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lohja, strategia, visio