Kauriskanta saatava kuriin, metsästystä tehostettava

Tiistai 29.10.2019 klo 19:36

Viime vuonna Suomessa sattui noin 12 000 hirvieläinonnettomuutta. Kauriiden – joiksi valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita pitäisi nykysuosituksen mukaan kutsua -  aiheuttamien kolarien määrän nousu oli suurta. Länsi-Uusimaa on yksi pahimmista kolarialueista.

Itse olen ajanut ”vain” yhden kolarin kauriin kanssa. Sen jälkeen olen oppinut paremmin bongaamaan niitä. Tänä syksynä olen nähnyt aamu- ja iltahämärissä päivittäin keskimäärin neljä eläintä. Samalla ajamisesta on hävinnyt nautinto.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kauriskanta on yli kolminkertaistunut. Valkohäntäkauriin kannan kasvun pysäyttämiseksi tarvittaisiin noin 63000 saalismäärä tänä syksynä. Pyyntilupia on myönnetty kuitenkin 5000 vähemmän, eikä niitäkään kaikkia saada käytettyä. Metsäkauriin metsästysmääristä päättää maanomistaja, eli useimmiten metsästysseurat.

Olisi hyvä, jos yhdellä valkohäntäkauriin luvalla saisi jatkossa kaataa joko yhden uroksen, kaksi naarasta tai kolme vasaa, kuten MTK on esittänyt.

Olen ymmärtänyt, että tilanteen kriisiytymiseen ovat vaikuttaneet talvien lämpiämisen ohella seuraavat syyt:

Monia metsästysseuroja vaivaa harmaantuminen. Tulijoita olisi, mutta seurojen tiukat säännöt ottaa mukaan uusia sekä kovat liittymismaksut haittaavat.

Metsästys kohdistuu liiaksi uroksiin. Monet seurat eivät riittävästi metsästä tienylityspaikkojen lähettyviltä. Riittävän naarasosuuden toteutumiseksi ja kolaririskin vähentämiseksi metsästys tulisi aloittaa heti syyskuun alussa muutenkin kuin vahtimalla. Myös valkohäntäpeuran vasaa tulisi voida metsästää ilman pyyntilupaa.

Metsä- ja valkohäntäkaurisjahdissa voisi olla paikallaan hyväksyä pimeänäkölaitteiden käyttö. Se lisäisi turvallisuutta hämärässä ammuttaessa.

Metsästysseurojen tulisi tehdä metsäkauriista rusakon kaltainen vapaa laji, jota ei kiintiöitetä. Silloin metsästäjät voisivat ampua enemmän kuin yhden kerrallaan.

Ongelmana lienee myös se, että etenkään pienikokoisten kauriiden liha ei kiinnosta läheskään yhtä paljoa kuin hirven liha.  Kuitenkin riistaa syömällä voimme pienentää hiilijalanjälkeämme valitsemalla lähiruokaa, jonka alkuperä on hyvin tiedossa.

Koska kauriisiin eivät tehoa liikennevalistuskampanjat, on niitä suloisuudestaan huolimatta pistettävä lihoiksi entistä enemmän. Siksi muutoksia käytäntöihin tarvitaan kipeästi. Toivottavasti riistanhoitoyhdistykset tuntevat yhteiskunnallisen vastuunsa ja suostuvat radikaaleihinkin uudistuksiin.

Ja lopuksi: kiitokset metsästäjille jokaisesta kaadetusta kauriista. Teette tärkeää työtä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauriit, peurat, hirvet, hirvieläimet, kolarit