Kertakäyttö- vai kierrätystavaraa?

17.06.2019

Olen seurannut eläkeläispariskunnan muuttoprojektia omakotitalosta puolet pienempään asuntoon. Varastoissa on tavaraa eri vuosikymmeniltä aina vanhoista häälahja-astiastoista alkaen. Monelle huolella säilytetylle aikansa arvotavaralle ei löydy lähipiiristä ottajaa.

Villamatot, raanut, taulut, maljakot ja vuosikymmenten läpi kestävät tiikkikalusteet – niiden joukossa on epäilemättä himoittuja vintage-tuotteita, mutta tarjonta ja kysyntä eivät helposti kohtaa.

Kirpputorien ja kierrätyskeskusten rinnalle tulleet netin kirppis- ja roskalava-palstat pursuavat ilmoituksia. Niiltä löytyy niin roskaa kuin aarteitakin. Jos ei nirsoile, saa kotinsa kalustuksen ja muut tavarat noutokustannuksin ja liat jynssäämällä.

Kuitenkin kaatopaikoille päätyy paljon kelpo tavaraa, jota ei osata tai vaivauduta kierrättämään. Jätteen määrää lisää huono laatu - onhan monet tuotteet tehty hajoamaan nopeasti. Toisaalta tavaroista ei pidetä hyvää huolta, kun uusia saa helposti.

Suhtautuminen tavaraan on muuttunut moneen kertaan vuosikymmenten saatossa. Entistä useammalle kierrättäminen tai yhteiskäyttö on arvovalinta. Etenkin moni nuori haluaa pitää kamansa minimissään. Yhä useampi opettelee miettimään kahdesti ennen uuden tavaran ostamista – ja se on hyvä.

Siinä missä moni ikäihminen on kiintynyt tarpeettomiinkin tavaroihinsa kuin rakkaisiin muistoihin, on nuoremmalla sukupolvella usein pakonomainen tarve päästä eroon kaikesta, joka sillä hetkellä koetaan tarpeettomaksi. Esimerkiksi vauvanvaatteet pistetään kiertoon heti kun ne jäävät pieniksi, eikä niitä jätetä odottamaan sisaruksia, saati lapsenlapsia. Moni ikääntyvä on oivaltanut, että kodin perkaus kannattaa tehdä ajoissa, eikä jättää taakaksi perillisille.

Maailman hukkuessa pian jätteisiin opetellaan ainakin länsimaissa kerskakulutuksen jälkeiseen ekologisempaan kiertotalouteen. Maailman ympäristöpäivänä 5.6. myös Lohjalla toteutetun kovan muovin keräyksen, Ämpäristöpäivän, kaltaiset tempaukset opettavat miettimään jätteiden lajittelua ja kierrätystä.

Suomalaiset tuottavat vuosittain lähes 500 kiloa jätettä henkeä kohden. Siitä noin puolet poltetaan ja viidennes kierrätetään. Opiskeltavaa on vielä paljon, jotta tavarat kiertävät kertakäytön sijaan.

(Kolumni Länsi-Uusimaa -lehdessä 17.6.2019)

27.06.2020Tiedätkö mitä saat sanoa?
23.04.2020Olemmeko "kermaperseitä"?
21.02.2020Ei huumepirulle pikkusormea!
23.01.2020Uskonnollisuuden muuttuminen haastaa kirkon rohkaistumaan
19.12.2019Vähemmän ruutia!
18.10.2019Elämysmatkalla lasten kanssa
22.08.2019Kiitos kutsusta seulontoihin!
17.06.2019Kertakäyttö- vai kierrätystavaraa?
18.04.2019Kristus armahda!
18.02.2019Eletäänkö yksin vai ystävinä?

Siirry arkistoon »